Talven iloksi kesän muistoja

Heippa taas!

Muutama hassu kuukausi onkin vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Näemmä olen viimeksi toivottanut hyvää juhannusta. Kohtahan sitä voin jo toivottaa hyvää joulua.

Kiireitä on pitänyt, koska pääsin elokuussa opiskelemaan sairaanhoitajaksi Hämeen ammattikorkeakouluun. Koulutyöt ja tentit ovat pitäneet hieman kiireisinä.
Mökilläkin olemme onneksi kerenneet myös aikaa viettämään. Töitä tehdessä, mitäpä muutakaan. Niistä enemmän myöhemmin.

Kesällä, ennen juhannusta kaadoimme kotona yhden koivun. Mieheni päätti tehdä vihtoja talven varalle ja niitä olemme jo kotona saunassa käyttäneet. Ihanaa että syksyn / alkutalven saunailtoja piristää koivun tuoksu.

Työnjohtaja tarkkailemassa tilannetta

Mies teki sopivan kokoiset oksat valmiiksi ja keräsimme ne pussiin, jotta mieheni viimeistelisi vihdat mökillä. Sitä ennen minä keräsin jäljelle jääneistä oksista lehdet, jotka eivät kelvanneet vihtoihin. Ajattelimme kokeilla miten hyvin toimii teepussityyppinen vihta. Olin ostanut prismasta kestohevipusseja ja täytin ne lehdillä. Heitimme täydet pussit suoraan pakkaseen, koska kuulemma pakastetuissa säilyy aromit paremmin kuin kuivatetuissa.

Odotan innolla että näitä pääsee talvella kokeilemaan! Otimme pari tyhjää kestopussia mökille mukaan ja täytimme ne mökille kaadetun pikku koivun lehdillä ja kokeilimme näitä tuoreeltaan. Hyvät aromit tuli löylyveteen ilman että vesi roskaantui irtolehdistä! Ihan mahtavaa!

Nämä valmiit kappaleet toimme kotiin ja ripustimme varastoon kuivumaan ja odottamaan käyttöä.

Pimeinä ja pikkupakkasen syysiltoina on ihana muistella mennyttä kesää!

Juhannus2019

Rentouttavaa ja aurinkoista (välillä pilkahtelee pilvien lomasta) Juhannusta kaikille!

Mökin terassilla, sohvalla istuskellessa on helppo hukkua omiin ajatuksiinsa. Seurailee pikkulintujen ilmaveivejä kun metsästävät hyttysiä sun muita ötököitä. Tai katsoa kun kissoista toinen alkaa käkättämään haarapääskylle joka lentää välillä lepäämään samaiselle terassille. Tai ihmetellä mitä ne kissat nyt metsästää ja todeta että sisilisko jäi kiinni ja se tarvitsee pelastaa pinteestä. Häntä tosin jäi matkalla johonkin..
Juu kyllä tässä hukkuu ajan vietäväksi. Tuntikausia voi istuskella tässä ja katsoa maisemia. Mikäs sen parempaa kuin rentoutua. No tietää mökkiläisenä että tuohan ei lähellekään ole koko totuus. Ikuinen työleiri myös aika ajoin itseään muistuttelee ja kun näitä maisemia ihastelee niin huomaa ajatusten taas karkaavan uusiin tai ja seuraaviin projekteihin.. 

Kesäkuun vaihteessa kävimme ensimmäisen mökkiviikonlopun viettämässä ja siivoamassa paikat kesäkuntoon. Nurmikkokin leikattiin ja pientä pihahommaa tehtiin sisätilojen puunauksen lisäksi. Nyt tiistaina saavuimme ensimmäistä osaa kesälomasta viettämään viikoksi ja totesimme että tämähän on kuin viidakko. Nurmikko oli kerennyt villiintymään melkoisesti ja kaikki muukin kasvillisuus oli röyhässyt. Ensimmäisenä ruohonleikkuri laulamaan. Yläpiha saatiin leikattua ja kitkettyä enimmikseen ensimmäisenä päivänä. Seuraavalle päivälle jäi rannan raivaus.

Lupiinit on mielestäni kauniita ja olennaisesti kuuluu juhannukseen. Vaikkakin lupiinit on nyt asetettu pannaan niin minun pihaa ja rantaa ne saa edelleen koristaa, ainakin rajatulla alueella. Toisin sanoen siis on tuskan ja työn takana saada raivattua kaikki pois! 

Jatkoimme seuraavana päivänä rannan siivoamista. Mies leikkasi nurmikkoa ja minä kitkin karkuun pyrkiviä lupiineja. Hiki siinä hommassa meinasi tulla. Lupiineilla ei ihan hennoimmat juuret olekaan joten ymmärrän kuinka suuri projekti olisi hävittää kasvi kokonaan. Toistaiseksi tyydyn karsimaan ja nauttimaan juhannuskukistani. 

Nyt ranta näyttää jo siltä että voimme alkaa juhannuksen viettoon. Mitä nyt perinteiset puutalkoot ja laiturin kivien kokoomista olisi myös tiedossa. Ensimmäinen lomaviikko sujuu rattoisasti puuhastellen. Ja terassin sohvalla istuskellen ja hukkuen taas omiin ajatuksiin.

Nauttikaahan Juhannuksesta! 

- Sanna -

Huhtikuun puoliväli

Moikka ja aurinkoista kevättä kaikille! Ja hyvää vappua myöskin!

Huhtikuun puolessa välissä olimme porukalla jälleen puutöissä mökillä. Apuna perinteinen joukko. Minun vanhemmat, sisko ja hänen poikaystävä, mies ja minä. Sekä Peki-koira tietty vahtimassa porukkaa.

Metsuri oli käynyt etukäteen kaatamassa puut ja pilkkonut myös ne klapi-mittaan. Kuhmoisissa on aina ollut täyden kympin palvelu kyllä! Isossa kaupungissa tuskin palveltaisiin näin hyvin. Puita tuli taas melkoinen kasa. Siinä meille riittää halottavaa kesäksi. Tietää taas ettei mökillä tylsää hetkeä tule!

Päivä sujui nopeasti lämpöisessä auringossa. Lunta oli vielä, kuten kuvat näyttää. Kokko poltettiin rannassa, risut sun muut roskat meni siinä samalla.

Päijänne oli vielä jäässä lahdelta ainakin tuolloin. Sen verran ohuelta näytti kuitenkin ettei uskaltanut rannasta enää jäälle mennä. Koirallakaan ei ollut nyt pelastusliivejä päällä mutta onneksi ei ollut liian höntti ja lähtenyt jäille.

Luin jostain että virkatut valeampiaispesät estäisivät oikeita ampiaisia tekemästä pesää esimerkiksi terassille jossa vietetään paljon aikaa. Ampiaiset on kuulemma hyvin reviiritietoisia eikä tee pesää jo vallatulle alueelle. No päätin että kokeillaanpa tätä myös. Meillä on joka kesä terassille tehty pesä. Kerran toinen kissa kokeili ampiaista ja seurauksena turposi tassu kaksinkertaiseksi. Löysin facebook kirppikseltä tekijän jolta pesän ostin. Nyt asennettiin se paikoilleen katon rajaan, jossa aiempina vuosina on ampiaispesä ollut. Katsotaan ensi kerralla oliko tästä hyötyä.. Mielenkiinnolla odotan!

Hommat saatiin melko nopeasti tehtyä. Kokon hiipumista odotellessa meni pisin aika. Keli oli kuitenkin kuiva ja melko lämmin niin mikäs siinä nauttiessa raikkaasta ulkoilmasta. Ja suunnitella seuraavia hommia. Muun muassa talas täytyisi korjata ja tilata paikallinen kaivurikuski katsomaan ojan paikkaa ja kiviä joita täytyisi vieritellä tieltä pois. Nyt vuoresta laskeva sulamisvesi ei pääse sujuvasti järveen saakka kun talaan vieressä on korkea maakaistale muodostunut. Sen kun kaivurilla kaivaa auki niin ei näitä lätäköitä pääsisi syntymään.

Loppuilta vietettiin siskon mökillä saunoen ja syöden hyvin. Perinteinen pääsiäisen kärsimysateria perheen kesken. Hyvää oli!!

- Sanna -

Aurinkoa tuvassa

Hei, 

flunssa alkaa viedä voiton olotilasta. Pää aivan tukossa ja henki ei kulje. Selvisin yövuorosta doupingin turvin. Nyt voi sairastaa muutaman päivän kotosalla.

Käydessäni helmikuun lopulla mökillä, otin myös sisätiloissa kuvia. Kevät auringon valo näytti niin kauniilta. Sisätilat oli hyvässä kunnossa. Siivousta vaille vain. Saunan tuvassa ei ole lämpöä joten sieltä löytyi muutama raato.

En pääse yli enkä ympäri siitä, että kuinka upealta näyttää tuo tumman hirren ja valkoisen maalin kontrasti. Hirret on joskus käsitelty jollain aineella mutta en tiedä millä. 
Huomasin tämän kerran, kun kostealla liinalla pyyhin hirrestä maaliroiskeita ja liinaan lähti ruskean/punertavaa väriä. Jatkossa täytyy varovaisesti vain pyyhkiä hämähäkinseitit pois nurkista. 

Pienessä tuvassa yksityiskohdatkin on pieniä. Muutama eläinaiheinen taulu, unisieppari, maitotonkka ja kolme pannua/kattilaa vaatekaapin hyllyllä. Tuoli johon voi vaatteet laittaa sekä yöpöytä lampulla. Ystävät jotka ovat vierailleet mökissä ovat olleet erittäin tyytyväisiä majapaikkaan. Itsekin olen, ja odotan taas kesää kun voi kutsua ystäviä mökille viettämään saunailtoja. Vihta on jo odottamassa!

-Sanna

Vuoden ensimmäinen

Terve!

Vuoden ensimmäinen käynti mökillä tehty. Nautin vapaapäivästä keskellä viikkoa ja päätin ajella mökille katsomaan mitä sinne kuuluu.

Sattui sopivasti vielä kauniin keväinen päivä. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja se jopa lämmitti hieman.
Lunta mökillä oli edelleen noin 30cm, melkein polveen saakka. Menee hetki ennen kuin päästään kevätsiivouksen pariin.

Auringon lämmössä pärjäsi ilman toppatakkia hetken aikaa. Jää oli niin tasainen ja sileä että olisi luistimilla päässyt pitkälle. Harmi etten omista sellaisia. Täälläpäin on myös 20-30cm kuulemma paikoin jäätä että olisi voinutkin uskaltautua pidemmälle.

Nautiskelin eväät, kupin kahvia ja banaanin. Kuunteli linnunlaulua ja fiilistelin muutoin hiljaisuutta. Katselin ympärillä avautuvia maisemia ja pohdin että täällä on ihmisen hyvä olla. Mietin kevään ja tulevan kesän hommia, mitä seuraavaksi tehdä mökillä. Ai että kuinka toivoisi jo kesän tulevan. Muutkin vuodenajat ovat kyllä mieleisiä mutta mökillä helpointa on olla kesällä. 

Akut ladattuna aurinkoa ja energiaa täyteen. Jaksaa taistella flunssaa vastaa..

Terkuin Sanna