Ihanan sateinen maaliskuun puoliväli. Meillä sataa kaatamalla vettä tällä hetkellä, joka paikassa on koleaa ja kosteaa mutta lumet ainakin sulaa vauhdilla.
Mökillä ei olla tänä talvena vielä päästy käymään. Pääsiäisenä olisi tarkoitus mennä puutalkoisiin. Paikallista metsuria on pyydetty kaatamaan 3-4 ennalta merkattua puuta. Toivotaan että lumet sulaa tämän parin viikon aikana hieman niin ei tarvitse halkoja kasata koolle rämpien polvia myöten lumessa.
Sitä odotellessa on hyvä kurkkailla mökin pikkumökkiin eli tutummin muksulaan. Muksula on leikkimökki, joka on minulle ja siskolleni rakennettu 90-luvulla. Lelut ja leikit oli aika säilönyt sisälle kunnes tuli aika ottaa muksula uudelleen käyttöön uudelle sukupolvelle.
Esikoinen on nyt 3-vuotias ja rakastaa pikku mökkiään mökillä ollessa. Painelee hurjaa kyytiä leikkimään tai mustikoita syömään muksulaan.
Muksula oli vuosien saatossa hieman pääsyt metsittymään myöskin. Ympäriltä on karsittu vesakkoa melkoisesti, jotta mahtuu leikkiä.
Halusimme myös että leikkimökin edustalla olisi mahdollisuus hiekkaleikkeihin ilman että tarvitsee rantaan lähteä hiekkaa hakemaan. Saimme sukulaismieheltä traktorin kauhallisen hiekkaa, joka laitettiin suodatuskankaan päälle ettei metsänpohja puske ihan heti hiekan läpi leikkeihin.
Hiekkaa tasoitettiin, kummempia reunoja ei alueelle tehty.
Mies askarteli myöhemmin myös uudet portaat muksulaan, vanhoihin ja osin lahonneisiin oli muurahaiset tehneet pesiään. Leikkijää ei haitannut vaikka portaita hetki odoteltiin. Kovasti teki mieli jo touhuta, leikeissä kissat ovat olleet myös ahkerasti mukana.
Muksulasta siivosin ensimmäisenä käyttökesänä pois rikkinäiset kipot ja kupit 30 vuoden takaa. Muuten kaikki on niin kuin minun lapsuudessa, tosin pöydän päällystin mummun ja papan kirpputorilta jääneeltä pöllövahakankaan palasella. Monet herkulliset kahveet on jo nautittu muksulassa.
- Sanna -
