Metsien kultaa

Hei!

Syksy on tullut myös Kotarantaan vaikka aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä on ollut vielä. Ilmassa tuntuu pieni koleus ja kissat viihtyvät enemmän takan päällä kuin ulkona. Poikkeuksena Nala joka harventaa edelleen päästäis/hiiri kantoja lähiympäristöstä.

Viime viikonloppuna olimme taas harventamassa pusikoita ja polttamassa kokkoa mökillä minun vanhempieni avustuksella. Kävimme äiten kanssa sienimetsällä ihan mökin vieressä.
Mukavaa kun omasta pihasta löytyy kanttarellit. 500m päästä mustatorvisienet ja muutaman kilometrin säteellä vielä suppilovahverot! 

Lisäksi pihassa kasvaa tatteja, karvarouskuja ja ei syötävistä niin kärpässieniä ja muita 

ÄLÄ SYÖ

ÄLÄ SYÖ

ÄLÄ SYÖ

ÄLÄ SYÖ

KARVAROUSKU

KANTTARELLI

KANTTARELLI

Lauantai-iltana ruokaa ja saunaa odotellessa kävimme äiten kanssa läheisessä metsässä josta löysimme mustatorvisieniä kopallisen. Alkoi satamaan vettä joten keskeytimme ja palasimme mökille. Seuraavana päivänä kävimme uudelleen samassa metsässä, tien toisella puolella vain ja keräsimme toisen kopallisen torvisieniä!

Mustatorvisieni eli Craterellus cornucopioides. Mustatorvisieni on kanttarelleihin kuuluva ruokasieni joka ei esikäsittelyä kaipaa. Wikipedia tarjoaa seuraavanlaisen kuvauksen sienestä "Mustatorvisienen lakki on ontto ja tumma, suppilomainen. Se on päältä mustanruskea ja alta mustanharmaa. Alapinta on myös valkoisen härmän peittämä. Märkänä väri on pikimusta. Sienen torven ulkopinta on matalasti poimuttunut, ja sen reuna on mutkainen. Raaka sieni tuoksuu miedosti omenalta ja maistuu voimakkaalta"

Sienet maastoutui melkein täydellisesti puista tippuneisiin lehtiin jotka olivat jo melkein maatuneita ja väriltään mustia / tumman ruskeita. Välillä sain pyöriä ympyrää kun mitään ei löydy ja heti kun ääneen sanoo että nyt lähetään pois niin seuraavalla askeleella silmiin osuu suuri rypäs sieniä ja kori onkin jo puolillaan. Sienestys on mukavaa ja rentouttavaa puuhaa. Vaikkakin hirvikärpänenkin löytyi tukasta.

Sienimetsältä saavuimme suoraan lounaalle. Saimme isältäni savustuspöntön jonka vaari on 80-luvulla tehnyt vanhasta pulsaattorista. Se toimii edelleen hyvin ja saimme herkulliset maistiaispalat savustettua lohta ja siikaa!

Kotona tein meille mustatorvisienikeitto joka oli herkullista vaikkakin voimakkaan makuista. Loput sienet kuivasin kylppärissä lattialämmityksen avulla ja säilöin lasipurkkiin. Kanttarellit paistoin niin että nesteet haihtui ja pakastin. Saadaan herkutella myös talvella!

Kuvafiilistelyä kaupungista käsin

Moikka.

Kohta pitää lähteä polkemaan työmaalle mutta nopeasti pientä päivitystä blogiin.
Muutama työvuoro vielä jäljellä ennen lomaa! Ensimmäinen viikko ei tosin ihan lomaa ole kun viimeiset hääjärjestelyt vielä pitää tehdä. Mutta seuraava viikko saadaan nauttia rauhassa mökkeilystä. Nyt pari viikonloppua kiinni töissä niin ei mökillä kerkeä käymään, nauttia saa silti edellisen kerran kuvamateriaalista.
Mukava huomata että edellisten vuosien kanttarellipaikatkin alkaa tuottamaan satoa taas. Hyvin pieninä vielä mutta kuiteskin!
Ja marjoja löytää omasta pihasta. Vähän kiertelee niin huomaa metsämansikoita ja mustikoita.

Kaunis kesäinen päivä ja yövuoroon olisi pitänyt kotiin lähteä. Sitä kierteli pitkin tonttia ja otti kuvia vaan viivytelläkseen lähtöä takaisin kaupunkiin!

 

 

 

Hortensiat on vielä hengissä, väriään ovat vähän menettäneet mutta hienosti kukkivat.

 Isovanhemmat ovat keränneet metsäretkillään aitan päädyn täyteen metsästä löytyneitä, keloontuneita oksia. Siivosin niistä osan pois jotta jäljelle jääneet korostuu paremmin.

Päivä on pilvessää mutta näyttäää siltä ettei kuitenkaan ala satamaan joten kai sitä täytyy tästä alkaa valmistautumaan töihin pyöräilyyn!

Sateella kaikki kasvaa

Heippa!
Sateisena lomapäivänä on taas hyvä kirjoitella. Ilokseni huomasin mökille tullessani että mun kivikkokasvit on hengissä ja vieläpä komeassa kukassa. Kaikki kuusi istutettua tainta kukkii :)

Karun paikan kukat postaus Tuolta löytyy aiempi kirjoitus aiheesta. 

Lisäksi sateisista päivistä on myös hyötyneet kaikki pihamaalla kasvavat kanttarellit! Pihassa on vuosia ollut parissa tietyssä kohdassa hyvät sadot kanttarellejä. Oon koittanut niitä varjella ja aina muistaa leikata niin että juuri jää tekemään uutta satoa myös ensi vuonna.

 Pari kertaa ollaan saatu herkullinen kanttarellikermakastike lihan kylkeen, ai että on hyvää :) Hitsi tässähän tulee ihan nälkä kun näitä kattelee!