Ihka oma parkkipaikka

 Moikka!

Kun kaivinkone kävi viime postauksessa kylässä niin se oli oikein ahkera. Teki rumpuojan lisäksi myös mökin taakse ihka oman parkkipaikan

Muutama vuosi sitten Elenia kaivoi sähköjohdot maahan jottei jatkossa tulisi niin usein sähkökatkoja. Tuolloin kirjoittelin postauksen siitä kun mökille johtanut tie alkoi painua niin pahasti, että tavallisesta autosta meinasi pohja raapia maata aina kun pihaan ajoi. 

Sähköjohto meni tien ali rajaa pitkin rajapyykille missä aiemmin oli sähkökaappi, josta johto jaettiin minun mökkiini meneväksi. Rajapyykiltä minun mökkiin menevä johto oli vähän sinnepäin kaivettu aikoinaan maahan. Se piti löytää ja kaivaa käsin esiin ennen kaivinkoneen pääsyä alueelle. Mökin takainen alue oli lähinnä kiviä, puun alkuja ja risuja oleva alue. Hienoa saada se vihdoin hyötykäyttöön!

Kuvissa näkyvät autot ja punainen talli on naapurin puolella, saimme ystävällisesti lainata pihaa että saamme säilytettyä kalustoa ja kaivuutyöt tehtyä viikonlopun aikana.

Kivaa kun sai katsella vierestä kun kone teki töitä!

No vähän joutui myös mies ja minun isä tekemään tekemään itse töitä. Kun sähköjohto oli kaivettu esiin, sai kaivinkone kauhoa maata ja kiviä alueelta pois. Tarkkaa työtä teki tontin rajoja myötäillen, kun alue oli saatu tasaiseksi niin sähköjohto vedettiin reunoja pitkin ja peitettiin hienolla hiekalla, jotta jos tulevaisuudessa johto pitäisi kaivaa esiin niin se oli suhteellisen helppo homma.

Maapohja on melko savinen kyseiseltä kohdalta joten siihen tuotiin hiekkaa tasoittamaan aluetta. Annamme maan painua ja asettua jonkin aikaa, kunnes tulevaisuudessa olisi tarkoitus tuoda siihen hiekkaa tai mursketta jotta parkkipaikasta tulee kestävä. Hyvin se tosin nytkin kesti kaivunkoneen yms painot!

Naapurin perunapellolta tuli tuohon kuvan alakulmaan tien ali rumpu ja kohtaan, jossa näkyy vielä kapenevasti vihreätä, lähtee taas rumpu minun tien ali toiselle puolelle. Siihen meillä oli tarkoitus asentaa salaojarummut ja peittää ne hiekalla että parkkipaikalle on helppo ajaa, peruuttaa ja kääntyille kuinka haluaa. Tämä homma toteutettiin pari kuukautta myöhemmin. Muutaman vuosikymmenen vanhat räsymatot toimivat suodatinkankaina tällä kertaa. Rummut asetettiin paikoilleen ja peitettiin hiekalla.

Kelpaa kruisailla pihaan!

                                                    - Sanna -

Kaivinkone kylässä

 Hyvää alkanutta tätä vuotta!

Vuoden vaihde sujui rauhallisissa tunnelmissa minun vanhempien luona syöden, saunoen ja pelaillen lautapeliä. Jaksoin jopa kahteen asti yöllä valvoa muiden kanssa. 

Virallinen äitiysloma alkaa tällä viikolla ja siskoni on maalannut tulevaa lastenhuonetta kuntoon. Ihanaa että on osaavia käsiä ympärillä, jotka auttavat!

Minulla on tapana pari kertaa vuodessa siirtää kuvat puhelimesta koneelle, käydä ne läpi ja siirtää vuosikansio talteen koneelta ulkoiselle kovalevylle. Muutamana päivänä olen kuvia katsellut ja koittanut siivota jotta saisin ne järjestykseen. Katselin myös kuinka paljon kuvia on mökin projekteista jäänyt jemmaan! Mökin projektithan jatkuu ja jatkuu vaan mutta voisin tähän yhden osuuden pilkkoa postaukseksi.

Alkusyksyllä 2019 mökille tuli kaivinkone ensimmäisen kerran. Tontin reunaa kohti kulki käsin kaivettu pieni oja, joka yleensä joka kevät sulamisvesien aikaan tulvi yli pihaan. Vaikka näkyvästi lunta ei olisi kovinkaan paljoa niin vettä silti riittää takana olevasta vuoresta vaikka ja kuinka.. Tarkoitus oli kaivinkoneella kaivattaa hieman syvempi oja, asentaa sinne rumpuputki ja peittää se, jotta tasaista aluetta tulisi pihaan lisää koska pihaan mahtui aikaisemmin vain pari autoa ja nekin perätysten kapeasta tuloaukosta. Kaivinkone tuotiin edellisenä iltana paikalle ja sen ohi pääsi pihaan vain kävellen. Työmaalla oli taas minä ja mieheni sekä minun vanhemmat auttamassa konekuskien lisäksi. Rumpuputket mallailtiin paikoilleen etukäteen.

Seuraava aamu koitti aurinkoisena ja lämpöisenä. Oli mukava herätä ja syödä rauhassa aamiainen ja odotella että työt lähtee käyntiin. Nuppu ehti myös tutkimaan ja tarkastamaan työkoneet läpi. Kun ne hurahti käyntiin niin molempia kissoja alkoi jännittää sen verran että poistuivat sisätiloihin turvaan.

Kuten tontilla kuuluu perinteitä kunnioittaen, löytää mielettömän isoja kiven järkäleitä joka puolelta niin miksi ei myös tässäkin kohtaa projektia. Onneksi oli tuollainen dumpperi, jolla toinen työmies kuljetti kiviä muualle pois kaivinkoneen tieltä. Käsipelillä tämäkin työvaihe olisi vienyt iäisyyden..

Sinne ne putket hukkui. Seuraavaksi ne peitettiin ja maata tasoitettiin. Leikkimökin viereen jäi yksi suuri kivi jota ei dumpperin kyytiin saatu nostettua. Olisi tarkoitus se räjäyttää pienemmäksi joskus. Työt hiljeni ruokatauon ajaksi jolloin kissat uskalsivat taas seikkailla hetken ja ihmetellä myllerrystä mikä tontilla heidän päiväuniensa aikana oli tapahtunut!

Ojansuu tarvitsee vielä viimeistelyä. Vuodessa on huomannut että putken suu on jäänyt hieman liian ylös ja vesi seisoo lammikkona pohjalla tai virtaa putken alta johonkin.. Pohjalle pitää asentaa suodatinkangasta ja kiviä/mursketta/soraa nostamaan ojanpohja putken suulle. Lisäksi putken päähän on taiteltu ja kiinnitetty ruuveilla jyrsijäverkosta ns. hattu estämään lehtien, roskien ja pienten eläinten pääsy putkeen. Kissat meinaan mahtuisi mukavasti putken uumeniin..

Kaivinkone oli tontilla koko viikonlopun, ojan kaivuuseen sillä meni muutama tunti. Oli ilo seurata vierestä kuinka hyvää työtä miehet ja koneet tekivät!

Tästä on taas hyvä jatkaa! :)

                                        - Sanna -