Metsien kultaa

Hei!

Syksy on tullut myös Kotarantaan vaikka aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä on ollut vielä. Ilmassa tuntuu pieni koleus ja kissat viihtyvät enemmän takan päällä kuin ulkona. Poikkeuksena Nala joka harventaa edelleen päästäis/hiiri kantoja lähiympäristöstä.

Viime viikonloppuna olimme taas harventamassa pusikoita ja polttamassa kokkoa mökillä minun vanhempieni avustuksella. Kävimme äiten kanssa sienimetsällä ihan mökin vieressä.
Mukavaa kun omasta pihasta löytyy kanttarellit. 500m päästä mustatorvisienet ja muutaman kilometrin säteellä vielä suppilovahverot! 

Lisäksi pihassa kasvaa tatteja, karvarouskuja ja ei syötävistä niin kärpässieniä ja muita 

ÄLÄ SYÖ

ÄLÄ SYÖ

ÄLÄ SYÖ

ÄLÄ SYÖ

KARVAROUSKU

KANTTARELLI

KANTTARELLI

Lauantai-iltana ruokaa ja saunaa odotellessa kävimme äiten kanssa läheisessä metsässä josta löysimme mustatorvisieniä kopallisen. Alkoi satamaan vettä joten keskeytimme ja palasimme mökille. Seuraavana päivänä kävimme uudelleen samassa metsässä, tien toisella puolella vain ja keräsimme toisen kopallisen torvisieniä!

Mustatorvisieni eli Craterellus cornucopioides. Mustatorvisieni on kanttarelleihin kuuluva ruokasieni joka ei esikäsittelyä kaipaa. Wikipedia tarjoaa seuraavanlaisen kuvauksen sienestä "Mustatorvisienen lakki on ontto ja tumma, suppilomainen. Se on päältä mustanruskea ja alta mustanharmaa. Alapinta on myös valkoisen härmän peittämä. Märkänä väri on pikimusta. Sienen torven ulkopinta on matalasti poimuttunut, ja sen reuna on mutkainen. Raaka sieni tuoksuu miedosti omenalta ja maistuu voimakkaalta"

Sienet maastoutui melkein täydellisesti puista tippuneisiin lehtiin jotka olivat jo melkein maatuneita ja väriltään mustia / tumman ruskeita. Välillä sain pyöriä ympyrää kun mitään ei löydy ja heti kun ääneen sanoo että nyt lähetään pois niin seuraavalla askeleella silmiin osuu suuri rypäs sieniä ja kori onkin jo puolillaan. Sienestys on mukavaa ja rentouttavaa puuhaa. Vaikkakin hirvikärpänenkin löytyi tukasta.

Sienimetsältä saavuimme suoraan lounaalle. Saimme isältäni savustuspöntön jonka vaari on 80-luvulla tehnyt vanhasta pulsaattorista. Se toimii edelleen hyvin ja saimme herkulliset maistiaispalat savustettua lohta ja siikaa!

Kotona tein meille mustatorvisienikeitto joka oli herkullista vaikkakin voimakkaan makuista. Loput sienet kuivasin kylppärissä lattialämmityksen avulla ja säilöin lasipurkkiin. Kanttarellit paistoin niin että nesteet haihtui ja pakastin. Saadaan herkutella myös talvella!

Kuksa

Hei!

Saimme häälahjaksi rakkaalta ystävältäni aidot kuksat joista voimme mökin rappusilla nauttia aamukahvit.

Kuksathan pitää ennen käyttöönottoa käsitellä jotta ne ei halkea eikä ime itseensä vieraita aineita jotka voivat vaikuttaa nautittavan nesteen makuun jatkossa.

Kävimme läpi netistä löytämiämme vinkkejä ja ohjeita ja päädyimme toteuttamaan seuraavanlaisen kahvirasvakäsittelyn. Anteeksi ammattilaiset jos meni pahasti mettään!

Ensin keitimme kahvit, täytimme kuksat piripintaan täyteen ja annoimme olla puolisen tuntia. Huomasimme että tänä aikana kahvin pinta oli laskenut eli osa oli imeytynyt kuksaan. Kahvit viskasimme mäelle koska kuksaa keitetään suolaliuoksessa tekovaiheessa ja nyt se ylimääräinen suola liukeni kahviin.

Tämän jälkeen annoimme kuppien kuivahtaa parisen tuntia jotta puun huokoset avautuvat.

Sitten otimme ne aiemmin keitetyn kahvin porot ja hieroimme puruja kuksan sisäpinnalle. Tällöin puruista irtoavaa rasvaa imeytyy puun huokosiin ja muodostaa suojaavan kalvon puun pinnalle.

Käsittelyn jälkeen purut huuhdottiin vain vedellä pois, keitettiin uudet kahvit ja nautittiin istuen mökin terassilla auringon paistaessa helteisenä viikonloppuna.

Kuksat ovat todella upeat! Saimme omilla nimillämme sekä hääpäivällämme varustetut kuksat. Kaiverrukset oli tehty käsin vapaalla mutta erittäin tarkalla polttokaiverrustekniikalla. Tämän huomasimme kun tutkimme tarkemmin hääpäivämme numeroita. Ensin näytti siltä että nimemme on polttomerkkinä painettu kun työn jälki oli niin tasaista mutta huomasimme numeroissa pientä eroa josta kävi ilmi että vapaalla kädellä ilman muottia kaikki oli kirjoitettu. Upeaa käsityötä!

Kaunis kiitos ihanasta muistosta!

*tähänpitäisotsikkokeksiä*

Moikka!

Voisin aloittaa samalla lauseella kuin edellisenkin postauksen. Kuukausi hujahti ohi mennessään, nyt on jo syyskuu! (ja melkein puoliväli jo)

Mökkeily on jäänyt vähälle töiden häiritessä vapaa-aikaa. Elokuussa oli vain yksi vapaa viikonloppu, silloin oli tarkoitus mennä mökille mutta juhlimme sittenkin äiten 60v. päivää käymällä syömässä Ravinteli Berthassa. Ruoka oli oikein hyvää ja palvelu loistavaa! Suosittelen suuresti kokeilemaan maistelu menuuta.

Blogin päivityskin on jäänyt vähemmälle vaikka puhelimen galleriasta materiaalia löytyisikin useampaan postaukseen. En ole vain saanut aikaiseksi vaikka sohvalla tuleekin usein istuttua läppärin kanssa. 

Viimeisimpänä tekosyynä on se että sain mieheltäni huomenlahjaksi uuden läppärin ja aikaa on mennyt vanhojen kuvien läpi käymiseen. Minulla on Iomegan ulkoisella kovalevylle kymmeniä tuhansia kuvia alkaen vuodelta 2005. Nyt olen siivoillut kansio kerrallaan sisältöä. Meinasin että uudella koneella olisi helpompi ja nopeampi kopioida ja siirtää kuvia myös pilvitallentimelle ettei käy huonosti. Kuvat on tällä hetkellä vain ja ainoastaan ulkoisella kovalevyllä jonka olen muistaakseni ostanut vuonna 2009. Jos se menisikin rikki niin kaikki muistot hukkuisivat.

Työsarkaa siinä on siis melkoisen paljon. Digiaikana kun on niin kiva ja helppo räpsiä kuvia ja siirtää ne sitten vain koneelle säännöllisin väliajoin. Äkkiäkös siitä muutama tuhat kuvaa kertyy!

Mökiltäkin on löytynyt muutaman vuoden takaisin vanhoja kuvia. Kun niitä vertaa tähän päivään niin ero on melkoinen. 2011 ei mökin terassilta näkynyt järveä lainkaan. 2013 alkukesällä ei myöskään saunan nurkalta näkynyt järveä vaikka matkaa on vain parisenkymmentä metriä.

Ahkerasti olemme mieheni ja muun apuväen kanssa riehuneet moottorisahojen kanssa vuosia!

Kirjoittelin yövuorossa parinkin postauksen luonnokset. Totesin sitten kun avasin koneen että eihän ne näy täällä vaikka bloggerin mobiilisovelluksessa ne näkyy.. Eli kaikki tarvitsee näpytellä uudelleen.