torstai 14. maaliskuuta 2024

Muksula

Hyvää kevättä! 
Ihanan sateinen maaliskuun puoliväli. Meillä sataa kaatamalla vettä tällä hetkellä, joka paikassa on koleaa ja kosteaa mutta lumet ainakin sulaa vauhdilla.

Mökillä ei olla tänä talvena vielä päästy käymään. Pääsiäisenä olisi tarkoitus mennä puutalkoisiin. Paikallista metsuria on pyydetty kaatamaan 3-4 ennalta merkattua puuta. Toivotaan että lumet sulaa tämän parin viikon aikana hieman niin ei tarvitse halkoja kasata koolle rämpien polvia myöten lumessa.

Sitä odotellessa on hyvä kurkkailla mökin pikkumökkiin eli tutummin muksulaan. Muksula on leikkimökki, joka on minulle ja siskolleni rakennettu 90-luvulla. Lelut ja leikit oli aika säilönyt sisälle kunnes tuli aika ottaa muksula uudelleen käyttöön uudelle sukupolvelle.

Esikoinen on nyt 3-vuotias ja rakastaa pikku mökkiään mökillä ollessa. Painelee hurjaa kyytiä leikkimään tai mustikoita syömään muksulaan.

Muksula oli vuosien saatossa hieman pääsyt metsittymään myöskin. Ympäriltä on karsittu vesakkoa melkoisesti, jotta mahtuu leikkiä. 
Halusimme myös että leikkimökin edustalla olisi mahdollisuus hiekkaleikkeihin ilman että tarvitsee rantaan lähteä hiekkaa hakemaan. Saimme sukulaismieheltä traktorin kauhallisen hiekkaa, joka laitettiin suodatuskankaan päälle ettei metsänpohja puske ihan heti hiekan läpi leikkeihin.




Hiekkaa tasoitettiin, kummempia reunoja ei alueelle tehty. 




Mies askarteli myöhemmin myös uudet portaat muksulaan, vanhoihin ja osin lahonneisiin oli muurahaiset tehneet pesiään. Leikkijää ei haitannut vaikka portaita hetki odoteltiin. Kovasti teki mieli jo touhuta, leikeissä kissat ovat olleet myös ahkerasti mukana. 




 

Muksulasta siivosin ensimmäisenä käyttökesänä pois rikkinäiset kipot ja kupit 30 vuoden takaa. Muuten kaikki on niin kuin minun lapsuudessa, tosin pöydän päällystin mummun ja papan kirpputorilta jääneeltä pöllövahakankaan palasella. Monet herkulliset kahveet on jo nautittu muksulassa.


                - Sanna -

perjantai 10. marraskuuta 2023

Venetalaan elvytys

 Parin viime vuoden projekteihin on kuulunut isovanhempien rakentaman venetalaan peruskorjaus. Talas on tontille rakennettu joskus 60-luvun alussa ja jäänyt hieman liian vähälle huomiolla viime vuosien aikana. Kuvan talas 60-luvun lopulta, mukana äitini ja taitaa olla Moppe-koira.


Maa talaan ympäriltä on vuosikymmenten aikana muokkaantunut ja metsittynyt. Minun tontille kehittyi vuosien saatossa melkoinen pöheikkö, jota karsimme 2018. Tein siitä oman postauksen, Kotaranta: Syksyn viimeinen savotta 

Talas oli aikojen saatossa notkahtanut ja uponnut ympärille kasvaneeseen maamassaan. Uuttahan ei näin lähelle rantaa saa enää rakentaa, joten talas oli elvytettävä eli peruskorjattava uuteen eloon.


Kun kaivinkone kävi ensimmäisiä kertoja kylässä 2019 ja 2020, paransimme samalla ranta-aluetta. Aluetta on parannettu viihtyvyyden ja turvallisuuden vuoksi. Olen ELY-keskuksen antamien ohjeistusten ja suositusten mukaan tontilla toiminut. Siirsimme muutaman ison kiven vanhan laituripohjan perustuksiksi ja saimme suuremman laguunin, jossa tulevaisuudessa lapsemme voivat opetella uimaan niin kuin minäkin lapsena opettelin täällä uimaan. 

Kaivinkone nosti talaan ylös, jotta sen sai suoristettua ja lepäämään kivilaattojen päälle. Alaosan puutuet olivat jo osin lahonneet ja pelti ruostunut puhki. Viime syksynä 2022 talasta sitten päästiin korjailemaan.




Alaosan tukemiseen käytettiin meiltä kotoa vanhan terassin purkulautoja. Peltien reunat leikattiin myös siistimmiksi ja uudet pellit asennettiin alareunaan. Pieni työnjohtajakin oli kovasti mukana hommissa.






Katsokaa nyt tuota upeaa laguunia. Siinä on mahtava pulikoida ja opetella uimaan! 

Talaasta tuli viime syksynä maalausta vaille valmis. Peltien paikkaamisella ja päätykolmioiden teolla saatiin siisti kokonaisuus. Nyt talaaseen menee hyvin säilöön soutuvene ja kanootti.








Tämän kesän kesälomalle jäi talaan maalaus. Käytin siskon mökiltä ylijäänyttä peltikattomaalia, väriltään mustaa. Pari päivää minulla meni kun maalailin.





Musta väri sulautuu hyvin ympäristöön. Muutaman kerran olemme käyneet veneellä ja sup-laudalla vähän pidemmällä ja kun katsottu meidän rantaan niin talas ei erotu juurikaan rannasta. Vanha vihreä erottui melko räikeästikin pitkälle lahdelle.

Nyt on taas yksi projekti saatu päätökseen ja on hyvä alkaa suunnittelemaan seuraavaa 😄


                                    - Sanna -

perjantai 3. marraskuuta 2023

Mukavuuksia mökille

 Hei,


kauhistukseksi huomasin että edellisestä päivityksestä on näemmä tasan vuosi. Hupsista! 

Vuoden 2023 tapahtumiin on mahtunut valmistuminen keväällä sairaanhoitajaksi ja työskentely lokakuuhun saakka päivystyksessä. Kiirettä on pitänyt töiden ja aktiivisen 2-vuotiaan taaperon sekä kuukauden sisällä syntyvän toisen lapsen kypsyttelyn kanssa.

Mökillä kerkesimme olemaan kolmisen viikkoa, kun otin palkaton vapaata töistä. Sijaisena ei ehtinyt lomapäiviä kertymään joten näin oli toimittava. Kyllähän siellä kolmessa viikossa kerettiin myös hieman hommia tehdä.

Esimerkiksi halusin valmistujaislahjaksi itselle hankkia ilmalämpöpumpun mökille sekä viilentämään kesähelteillä että lämmittämään kevät/syyskaudella.

Ilmalämpöpumpuksi valikoitui Mitsubishi Electric AP25VGH- pumppu. Se on sopivan kompaktin kokoinen, tarpeeksi tehokas pieneen tilaan ja mukavan hiljainen. Kesällä oli muutamat hellepäivät niin mökin sai mukavan viileäksi, jotta taapero ja me nukuttiin hyvät yöunet.

Paikaksi valikoitui takan ja sängyn jalkopäädyn välinen alue. Ilmalämpöpumpussa on takkatoiminto niin tuosta se näppärästi puhaltaa takan lämmön kiertoon koko mökkiin.

Ulkoyksikkö asennettiin mökin taakse sähkökaapin viereen, joten senkin asentaminen kävi yksinkertaisesti kun ei tarvinnut pitkää matkaa vetää piuhoja ja putkia. Siitä en huomannutkaan ottaa kuvaa..




Työnjohtaja piti myös huolta tauoista ja tarjosi kahvit leikkimökissään 😊



Lämmitysteho tulee testattua ensi viikolla kun vanhempani käynyt nyt viikonloppuna mökillä, laittavat pumpun lämmittämään ja menemme koko porukalla isänpäiväviikonloppuna puuhailemaan jälleen kaivinkoneen kanssa. Toivotaan vain että lumi ja maa sulaa sen verran että pystymme työskentelemään!


                                            - Sanna -

torstai 3. marraskuuta 2022

Sisätilojen pientä parantelua

 Moikka!

Ruuhkavuodet vai vuodet täynnä elämää?

Joku asia jää aina vähemmälle huomiolle ja tällä kertaa se on ollut blogin päivitys, vuosi on jo vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Mökillä olemme silti mahdollisuuksien mukaan pyrkineet olemaan. Opiskelu sairaanhoitajaksi ja arki taaperon kanssa on ollut kiireistä. Meidän pieni mökkeilijäkin on jo kohta vuosi ja 9 kuukautta.

Mökillä on tapahtunut niin ulkona kuin sisälläkin isoa ja pientä muutosta. Hieman olemme tämän vuoden puolella parannelleet mökin sisäpuolta toimivammaksi. Se ei oikeastaan vaatinut edes paljoa, koska pienessä mökissä jokainen lisäsentti on hyödyksi.


Meidän sänky, levitettävä vuodesohva oli tuohon yllä olevassa kuvassa näkyvään aukkoon nähden hieman liian suuri. Ja siis vain hieman, sentti max kaksi. Joten pyysin ja sain isäni avuksi moottorisahan kanssa ja hän veisti kolmesta alimmasta hirrestä hieman pois, jotta meidän sänky sujahtaa koloon ja seinään asti. Näin toiseen päähän saimme tilaa melkein puoli metriä! 
 



Muutoksen vuoksi menetimme yhden säilytyslaatikon mutta se ei tässä kohtaa meitä haitannut. Joka tapauksessa kaksi aikuista, taapero ja kaksi kissaa vaatii niin paljon tavaraa mökillä että kuljetamme lähes kaiken aina ees taas, esimerkiksi vuodevaatteet yms.

Isoimman tilan takana on pieni makuusoppi, joka aiemmin on ollut meillä varasto / matkalaukkujen säilytystilana. Päätimme tehdä tästä neidille oman huoneen, jotta me saamme esimerkiksi nukkumaan menon jälkeen jäädä katsoa vielä elokuvaa Netflixistä ilman että hän häiriintyy. Makuusopessa oli vanha talonpoikaissohva, sen siirsimme aittaan säilöön ja sen tilalle tuli pinnasänky. Neiti sai myös kirjahyllystä pari alinta hyllyä leluilleen ja kirjoilleen. Ikkunassa on nykyään pimennysverho niin uni maistuu myös keskikesällä. Luultavasti ensi kesäksi täytyy miettiä nukkumapaikkaa uudelleen kun varmaankin on kohta aika siirtyä taaperosänkyyn kotona.




Neiti tykkää paljon omasta makuusopestaan ja viihtyy siellä myös leikkien. Lattialle on myös hankittu kirpputorilta matto, neiti riisuu usein sukat jalasta melko vikkelään.
Ovena toimii vanha ryijy, joka naulattiin oviaukon yläreunaan kiinni. Se rullataan ylös päivisin ja yöksi lasketaan alas. Ryijy on tumma ja paksu joten se pimentää ja vaimentaa myös ääntä hieman. Tämän kesän se on toiminut oikein hyvin.



Lisäksi muutama yleiskuva sisältä, kevätsiivouksen jälkeen. Viimeisempänä melko siisti kuva tavallisesta mökkipäivästä. Yleensä leluja on illalla kyllä levinnyt melko laajalle 😀


                                - Sanna -

tiistai 23. marraskuuta 2021

Kaivinkone kylässä vol.2

 Tervehdys ja hyvää marraskuuta!

Ajattelin taas jakaa hieman kaivinkoneen seikkailuja edelliskäynniltä. 

Mökkitonttini on yllätys yllätys, melko kivinen. Kivet eivät myöskään ihan pienimmästä päästä ole vaan löytyy oikein kunnon järkäleitä. Jos kaivoi lapiolla jotain niin se usein oli työn ja tuskan takana koska tontti on täynnä kiviä. Se työ ei juurikaan meitä houkuttele..

Tontin keskipihalla oli pari oikein isoa kiveä ja muutama hieman pienempi joiden väliin mummuni oli kukkapenkkejä tehnyt. No nämä penkit puskivat enää vain nokkosia ja puun alkuja. Lisäksi vuosikymmeniä sitten kaadettujen puiden kannot lahoivat siinä myös. Tässä alla vanha vappu kuva vuodelta 2018. Pahoittelut, kuvan laatu kärsi ja on näemmä aika rakeinen. No kuitenkin, erityisen upean kuvanmuokkaukseni pohjalta näette punaisen rinkulan, jonka sisällä olleet kivet ja kannot keskipihalta poistettiin.



Kaivinkone jo kerennyt kauhaisemaan kivet ja kannot pois keskeltä kuvaa. Vasemmassa reunassa oleva kivi oli niin suuri ettei se liikahtanutkaan kun kauhalla koitti heilutella. Päätettiin kaivaa viereen suuri kuoppa, johon kivi pudotetaan ja muut läheltä löytyvät kivet myös upotetaan. 



Saunan vieressä on meillä vanha kaivo, josta on juomavesi joskus saatu. Kaivoa ei ole käytetty vuosikymmeniin mutta luultavasti sen voisi vielä kunnostaa. Ainakin vesisuoni löydettiin kun kiven viereen kuoppaa kaivettiin. Vettä pulppusi soran läpi kunnolla.




Mieheni meni saunan katolle kuvaamaan video pätkää kun kivi tiputettiin monttuun, harmi etten sitä saa tähän nyt liitettyä jostain syystä.. Tässä kuitenkin kuva hetkeä ennen.




Varaston edustalta lähti myös kiviä ja kantoja pois. Jatkossa siihen on helppo kerätä halottavat puut, mahtuu halkomakoneen kanssa työskenteleen ja on lyhyt matka viedä halot puuvajaan.
Kuoppaan upposi melkoinen määrä kiviä taas eikä ne tontilta ole lähelläkään loppua. Tammen viereen kivi jätettiin, koska emme halunneet ottaa riskiä että juuret vaurioituisivat ja tammi kaatuisi.



Sukulaismies toi maata/hiekkaa, jolla siloiteltiin kulkuja ja samalla vei kannot pois. Keskipiha oli pitkän aikaa märkä ja painui ensimmäisen vuoden aikana aikalailla. Siihen luultavasti pitää tuoda lisää hiekkaa tulevina vuosina. Meillähän ei ollut mitään työkaluja joilla maata oltaisiin tiivistetty vaan annettiin ajan hoitaa.




Pihamaa näyttää taas hirmuisen avaralta ja tasaiselta. Nyt mahtuu autoja pihaa vaikka koko suvun eestä. 
Rantaan tuli myös auton mentävä kulkuväylä. Isäni mukaan täytyyhän veneelle tie tehdä (me tosin ei niinkään välitetä itse veneilystä 😁) 

Tälläista taas tällä kertaa. Kaivinkoneen seikkailut jatkuu myöhemmin!



                                            - Sanna -