tiistai 30. huhtikuuta 2019

Huhtikuun puoliväli

Moikka ja aurinkoista kevättä kaikille! Ja hyvää vappua myöskin!

Huhtikuun puolessa välissä
olimme porukalla jälleen puutöissä mökillä. Apuna perinteinen joukko. Minun vanhemmat, sisko ja hänen poikaystävä, mies ja minä. Sekä Peki-koira tietty vahtimassa porukkaa.



Metsuri oli käynyt etukäteen kaatamassa puut ja pilkkonut myös ne klapi-mittaan. Kuhmoisissa on aina ollut täyden kympin palvelu kyllä! Isossa kaupungissa tuskin palveltaisiin näin hyvin. Puita tuli taas melkoinen kasa. Siinä meille riittää halottavaa kesäksi. Tietää taas ettei mökillä tylsää hetkeä tule!




Päivä sujui nopeasti lämpöisessä auringossa. Lunta oli vielä, kuten kuvat näyttää. Kokko poltettiin rannassa, risut sun muut roskat meni siinä samalla.
Päijänne oli vielä jäässä lahdelta ainakin tuolloin. Sen verran ohuelta näytti kuitenkin ettei uskaltanut rannasta enää jäälle mennä. Koirallakaan ei ollut nyt pelastusliivejä päällä mutta onneksi ei ollut liian höntti ja lähtenyt jäille.






Luin jostain että virkatut valeampiaispesät estäisivät oikeita ampiaisia tekemästä pesää esimerkiksi terassille jossa vietetään paljon aikaa. Ampiaiset on kuulemma hyvin reviiritietoisia eikä tee pesää jo vallatulle alueelle. No päätin että kokeillaanpa tätä myös. Meillä on joka kesä terassille tehty pesä. Kerran toinen kissa kokeili ampiaista ja seurauksena turposi tassu kaksinkertaiseksi. Löysin facebook kirppikseltä tekijän jolta pesän ostin. Nyt asennettiin se paikoilleen katon rajaan, jossa aiempina vuosina on ampiaispesä ollut. Katsotaan ensi kerralla oliko tästä hyötyä.. Mielenkiinnolla odotan!




Hommat saatiin melko nopeasti tehtyä. Kokon hiipumista odotellessa meni pisin aika. Keli oli kuitenkin kuiva ja melko lämmin niin mikäs siinä nauttiessa raikkaasta ulkoilmasta. Ja suunnitella seuraavia hommia. Muun muassa talas täytyisi korjata ja tilata paikallinen kaivurikuski katsomaan ojan paikkaa ja kiviä joita täytyisi vieritellä tieltä pois. Nyt vuoresta laskeva sulamisvesi ei pääse sujuvasti järveen saakka kun talaan vieressä on korkea maakaistale muodostunut. Sen kun kaivurilla kaivaa auki niin ei näitä lätäköitä pääsisi syntymään.





Loppuilta vietettiin siskon mökillä saunoen ja syöden hyvin. Perinteinen pääsiäisen kärsimysateria perheen kesken. Hyvää oli!!




- Sanna -

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Aurinkoa tuvassa

Hei, 

flunssa alkaa viedä voiton olotilasta. Pää aivan tukossa ja henki ei kulje. Selvisin yövuorosta doupingin turvin. Nyt voi sairastaa muutaman päivän kotosalla.


Käydessäni helmikuun lopulla mökillä, otin myös sisätiloissa kuvia. Kevät auringon valo näytti niin kauniilta. Sisätilat oli hyvässä kunnossa. Siivousta vaille vain. Saunan tuvassa ei ole lämpöä joten sieltä löytyi muutama raato.



En pääse yli enkä ympäri siitä, että kuinka upealta näyttää tuo tumman hirren ja valkoisen maalin kontrasti. Hirret on joskus käsitelty jollain aineella mutta en tiedä millä. 
Huomasin tämän kerran, kun kostealla liinalla pyyhin hirrestä maaliroiskeita ja liinaan lähti ruskean/punertavaa väriä. Jatkossa täytyy varovaisesti vain pyyhkiä hämähäkinseitit pois nurkista. 



Pienessä tuvassa yksityiskohdatkin on pieniä. Muutama eläinaiheinen taulu, unisieppari, maitotonkka ja kolme pannua/kattilaa vaatekaapin hyllyllä. Tuoli johon voi vaatteet laittaa sekä yöpöytä lampulla. Ystävät jotka ovat vierailleet mökissä ovat olleet erittäin tyytyväisiä majapaikkaan. Itsekin olen, ja odotan taas kesää kun voi kutsua ystäviä mökille viettämään saunailtoja. Vihta on jo odottamassa!



-Sanna

tiistai 5. maaliskuuta 2019

Vuoden ensimmäinen

Terve!

Vuoden ensimmäinen käynti mökillä tehty. Nautin vapaapäivästä keskellä viikkoa ja päätin ajella mökille katsomaan mitä sinne kuuluu.

Sattui sopivasti vielä kauniin keväinen päivä. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja se jopa lämmitti hieman.
Lunta mökillä oli edelleen noin 30cm, melkein polveen saakka. Menee hetki ennen kuin päästään kevätsiivouksen pariin.





Auringon lämmössä pärjäsi ilman toppatakkia hetken aikaa. Jää oli niin tasainen ja sileä että olisi luistimilla päässyt pitkälle. Harmi etten omista sellaisia. Täälläpäin on myös 20-30cm kuulemma paikoin jäätä että olisi voinutkin uskaltautua pidemmälle.





Nautiskelin eväät, kupin kahvia ja banaanin. Kuunteli linnunlaulua ja fiilistelin muutoin hiljaisuutta. Katselin ympärillä avautuvia maisemia ja pohdin että täällä on ihmisen hyvä olla. Mietin kevään ja tulevan kesän hommia, mitä seuraavaksi tehdä mökillä. Ai että kuinka toivoisi jo kesän tulevan. Muutkin vuodenajat ovat kyllä mieleisiä mutta mökillä helpointa on olla kesällä. 




Akut ladattuna aurinkoa ja energiaa täyteen. Jaksaa taistella flunssaa vastaa..

Terkuin Sanna


maanantai 17. joulukuuta 2018

Vielä pieni lisähomma tälle vuodelle

Moi!

Melkein extempore reissu mökille tehtiin vielä nyt viikonloppuna. Sunnuntaina oli vapaapäivä ja aiemmin viikolla totesimme isäni kanssa että tuskin tällä vuosikymmenellä enää Päijänteen pinta tulee olemaan noin alhaalla kuin nyt, joten päätimme käyttää tilanteen hyödyksi.

Ilma oli melko raikas. Pakkasta oli vain -6 astetta mutta.. Mutta järveltä tuuli jäätävää tihkua joka teki pakkasesta noin -20 asteista. Näin ilmatieteenlaitoksen appi kertoi. Näpit ja varpaat jäätyi. Luulisi, että olisi jo vuosien varrella oppinut kuinka pukeudutaan ulkotöihin, mutta kun ei niin ei. Mökkiin olimme onneksi jättäneet patterin päälle, pienelle peruslämmölle. Teki hyvää ruokatauolla ottaa kengät pois jalasta ja laittaa kiinni patteriin hetkeksi!




Olemme aiemminkin miettineet laiturin suurentamista. Nyt järven pinta on ennätysalhaalla joten isä pääsi käsiksi kuivin jaloin kiviin jotka normaalisti on pinnan alla. Niihin porattiin molempiin 5 reikää. Näihin reikiin laitetaan harjaterästä ja valetaan betonipilarit joskus tulevaisuudessa. Näin saadaan laituria jatkettua pari metriä pidemmälle.




Samalla reissulla tarkistettiin rajat ja merkattiin rantaan rajapyykit. Isä porasi niihinkin kiviin reiät joihin laitettiin metallikepit. Muutama puu myös merkattiin metsuria varten. Keväällä taas kaadetaan puita, jotta kaivuri pääsee tekemään ojaa rajalle. 
Siskon koira oli mukana mökillä. Hän löysi aarteen yläpihalta. Joltain jäi pää syömättä.. Hän harmitteli kovasti kun heitin aarteen takaisin järveen enkä antanut välipalaksi.




perjantai 7. joulukuuta 2018

Kirpeä marraskuu

Hei.
(Luonnoksista löytyikin yksi keskeneräinen postaus)
Viimeinen viikonloppu on mökillä vietetty. Marraskuun ilmat tarjosivat kyllä parastaan. Oli kirpeän kuulaat yöt ja aurinkoiset päivät. 







Mökillä tarkoituksena oli tehdä syksyn viimeiset työt eli lehtien haravointi ja rännien puhdistus. Lisäksi pakkasimme auton täyteen puita kotiin viemisiksi. Nyt kelpaa lämmitellä kotonakin huoletta takkatulen loimussa koko talvi. Tällä kertaa olimme laiskoja ja lainasimme isältäni lehtipuhaltimen. Aivan mahtava peli! Reilu tunti ja koko piha oli siistinä lehdistä. Hyvä niin koska marraskuun lyhyet päivät yllättivät ja valo meinasi loppua kesken. Viimeiset kasat vielä hämärtyneessä iltapäivässä kottikärryyn ja sen jälkeen laittamaan sauna valmiiksi.






Miehen oli tietty päästävä saunasta uimaan vaikka oli niin pimeää ettei eteensä nähnyt. Meillä kuitenkin oli valoheitin. Melko iso wattinen ulkovalo jonka olin aikeissa jo viime syksynä laittaa valaisemaan rannan mäntyjä tunnelmallisesti. Nyt se toimi hyvin järven valaisemisessa. Itse en edes varpaita kastellut, sen verran hyisen näköistä oli. Ja vielä ei voinut lunastaa häissä tehty lupausta, koska ei ollut jäätä. Lupasin kertaalleen mennä mukaan avantoon!



Puoleen väliin lahtea melkein meinasi mies joutua kävelemään. Järven pinta oli laskenut lisää edelliseen käyntiinkin verrattuna. Koskaan ei kuulemma ole noin alhaalla vesi ollut. Sitä en itse muista, mutta vanhoista kuvista päätellen vesi on matalalla nyt. Otin kännykällä muutaman panoraamakuvan. Vihreä venetalas on yleensä vedessä. Nyt vesi on muutaman metrin alempana. Nyt kun ehtisi, olisi aikaa niin voisi helposti tehdä laituria eteenpäin. Nostaa talas ylös ja korjata alaparrut jotka on melkoisen lahoja jo.