tiistai 29. lokakuuta 2019

Talven iloksi kesän muistoja


Heippa taas!

Muutama hassu kuukausi onkin vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Näemmä olen viimeksi toivottanut hyvää juhannusta. Kohtahan sitä voin jo toivottaa hyvää joulua.

Kiireitä on pitänyt, koska pääsin elokuussa opiskelemaan sairaanhoitajaksi Hämeen ammattikorkeakouluun. Koulutyöt ja tentit ovat pitäneet hieman kiireisinä.
Mökilläkin olemme onneksi kerenneet myös aikaa viettämään. Töitä tehdessä, mitäpä muutakaan. Niistä enemmän myöhemmin.

Kesällä, ennen juhannusta kaadoimme kotona yhden koivun. Mieheni päätti tehdä vihtoja talven varalle ja niitä olemme jo kotona saunassa käyttäneet. Ihanaa että syksyn / alkutalven saunailtoja piristää koivun tuoksu.



Työnjohtaja tarkkailemassa tilannetta

Mies teki sopivan kokoiset oksat valmiiksi ja keräsimme ne pussiin, jotta mieheni viimeistelisi vihdat mökillä. Sitä ennen minä keräsin jäljelle jääneistä oksista lehdet, jotka eivät kelvanneet vihtoihin. Ajattelimme kokeilla miten hyvin toimii teepussityyppinen vihta. Olin ostanut prismasta kestohevipusseja ja täytin ne lehdillä. Heitimme täydet pussit suoraan pakkaseen, koska kuulemma pakastetuissa säilyy aromit paremmin kuin kuivatetuissa.




Odotan innolla että näitä pääsee talvella kokeilemaan! Otimme pari tyhjää kestopussia mökille mukaan ja täytimme ne mökille kaadetun pikku koivun lehdillä ja kokeilimme näitä tuoreeltaan. Hyvät aromit tuli löylyveteen ilman että vesi roskaantui irtolehdistä! Ihan mahtavaa!

Nämä valmiit kappaleet toimme kotiin ja ripustimme varastoon kuivumaan ja odottamaan käyttöä.




Pimeinä ja pikkupakkasen syysiltoina on ihana muistella mennyttä kesää!

1 kommentti:

  1. Kauniita vihtoja. Itse en osaa tehdä, enkä ainakaan oikeaoppisesti sitoa. Mutta vaarini oli innokas vihdantekijä, ja hän teki juuri tuollaisia pyöreitä.

    VastaaPoista