Kaivinkone kylässä

 Hyvää alkanutta tätä vuotta!

Vuoden vaihde sujui rauhallisissa tunnelmissa minun vanhempien luona syöden, saunoen ja pelaillen lautapeliä. Jaksoin jopa kahteen asti yöllä valvoa muiden kanssa. 

Virallinen äitiysloma alkaa tällä viikolla ja siskoni on maalannut tulevaa lastenhuonetta kuntoon. Ihanaa että on osaavia käsiä ympärillä, jotka auttavat!

Minulla on tapana pari kertaa vuodessa siirtää kuvat puhelimesta koneelle, käydä ne läpi ja siirtää vuosikansio talteen koneelta ulkoiselle kovalevylle. Muutamana päivänä olen kuvia katsellut ja koittanut siivota jotta saisin ne järjestykseen. Katselin myös kuinka paljon kuvia on mökin projekteista jäänyt jemmaan! Mökin projektithan jatkuu ja jatkuu vaan mutta voisin tähän yhden osuuden pilkkoa postaukseksi.

Alkusyksyllä 2019 mökille tuli kaivinkone ensimmäisen kerran. Tontin reunaa kohti kulki käsin kaivettu pieni oja, joka yleensä joka kevät sulamisvesien aikaan tulvi yli pihaan. Vaikka näkyvästi lunta ei olisi kovinkaan paljoa niin vettä silti riittää takana olevasta vuoresta vaikka ja kuinka.. Tarkoitus oli kaivinkoneella kaivattaa hieman syvempi oja, asentaa sinne rumpuputki ja peittää se, jotta tasaista aluetta tulisi pihaan lisää koska pihaan mahtui aikaisemmin vain pari autoa ja nekin perätysten kapeasta tuloaukosta. Kaivinkone tuotiin edellisenä iltana paikalle ja sen ohi pääsi pihaan vain kävellen. Työmaalla oli taas minä ja mieheni sekä minun vanhemmat auttamassa konekuskien lisäksi. Rumpuputket mallailtiin paikoilleen etukäteen.

Seuraava aamu koitti aurinkoisena ja lämpöisenä. Oli mukava herätä ja syödä rauhassa aamiainen ja odotella että työt lähtee käyntiin. Nuppu ehti myös tutkimaan ja tarkastamaan työkoneet läpi. Kun ne hurahti käyntiin niin molempia kissoja alkoi jännittää sen verran että poistuivat sisätiloihin turvaan.

Kuten tontilla kuuluu perinteitä kunnioittaen, löytää mielettömän isoja kiven järkäleitä joka puolelta niin miksi ei myös tässäkin kohtaa projektia. Onneksi oli tuollainen dumpperi, jolla toinen työmies kuljetti kiviä muualle pois kaivinkoneen tieltä. Käsipelillä tämäkin työvaihe olisi vienyt iäisyyden..

Sinne ne putket hukkui. Seuraavaksi ne peitettiin ja maata tasoitettiin. Leikkimökin viereen jäi yksi suuri kivi jota ei dumpperin kyytiin saatu nostettua. Olisi tarkoitus se räjäyttää pienemmäksi joskus. Työt hiljeni ruokatauon ajaksi jolloin kissat uskalsivat taas seikkailla hetken ja ihmetellä myllerrystä mikä tontilla heidän päiväuniensa aikana oli tapahtunut!

Ojansuu tarvitsee vielä viimeistelyä. Vuodessa on huomannut että putken suu on jäänyt hieman liian ylös ja vesi seisoo lammikkona pohjalla tai virtaa putken alta johonkin.. Pohjalle pitää asentaa suodatinkangasta ja kiviä/mursketta/soraa nostamaan ojanpohja putken suulle. Lisäksi putken päähän on taiteltu ja kiinnitetty ruuveilla jyrsijäverkosta ns. hattu estämään lehtien, roskien ja pienten eläinten pääsy putkeen. Kissat meinaan mahtuisi mukavasti putken uumeniin..

Kaivinkone oli tontilla koko viikonlopun, ojan kaivuuseen sillä meni muutama tunti. Oli ilo seurata vierestä kuinka hyvää työtä miehet ja koneet tekivät!

Tästä on taas hyvä jatkaa! :)

                                        - Sanna - 

Ne koivukiekot!

 Terve!

Jos vihdoin ja viimein ehtisi niistä koivukiekoista kertomaan, mitkä sahattiin kohta 3 vuotta sitten!

Lievästi sanottuna on ollut pientä kiirettä tämä(kin) syksy. Korona aiheutti kiireisen ja mielestäni suhteettoman työlään etäopiskelun ammattikorkeakoulussa verraten normaalin päivätoteutuksessa tapahtuvaan opetukseen (vuoden viimeinen luento oli tänään!) ja nyt raskausviikolla 31 pienen paineen saada syksyn kursseista kaikki suoritettua ennen vuoden vaihteessa alkavaa äitiyslomaa. Saamme ensi kesälle sitten mukaan uuden mökkeilijän! 💖

Mutta ne koivukiekot. Helmikuussa 2018 Mökkikausi avattu, työt kutsui postauksessa kerroin kuinka isäni avustuksella sahasimme noin 60 kappaletta jäisiä koivukiekkoja. Näistä suunnittelin heinäkuussa 2018 olleisiin häihimme pöytäkoristeita. 

Kiekot kuivuivat puukatoksessa kaikessa rauhassa koko kevään ja alkukesän. Huhtikuussa kiekot näyttivät tältä. Olin ne kertaalleen talven aikana kääntänyt toisinpäin ja ilokseni huomasin ettei kiekoissa ollut lainkaan ilmestynyt homepilkkuja vaan pinta oli kauniin tasainen!

Toin kiekot kesällä kotiin ja aloin suunnittelemaan ja hahmottelemaan tuleviin häihin pöytäkoristeita. Olin suunnitellut kiekot kynttilöiden sekä kukkien alustoiksi. Pinterest on täynnä kauniita asetelmia metsäisiin häihin.

Meidän häät pidettiin Korsukylässä Jämijärvellä. Miljöö on upea ja tuo mieleen mökin, siksi se miellytti meidän silmää suuresti! Kukka-asetelmiin halusin ehdottomasti mustikanvarpuja, jotain vihreää (saniaisia tms) ja valkoisia kukkia. Toivoin että saisin niittykukkien avulla tehtyä asetelmat mutta kuuman heinäkuun lopulla ei juurikaan kesäkukkia pelloilla enää näkynyt. Pidin kuitenkin kukka-asetelmien yksinkertaisesta kauneudesta joten hankimme Lamminpään kukasta pöytiin ja kimppuuni kukat. Tässä kotona otettuja kuvia, kukat kerätty tienvarsilta ja takapihan metsästä.

Lisäksi halusin kiekoista tehdä pöytiin niiden numerot, jotta vieraat voivat pöytäkartasta selvittää missä istuvat. Meillä oli kotona remontista jäänyt tavallista valkoista pohjamaalia jolla maalasin kiekkoihin numerot. Perusmaali toimi vallan hyvin.

Loput kuvat on otettu hääpäivää edeltävänä päivänä kun olimme juhlapaikan saaneet koristeltua. Kukka-asetelmiin oli Korsukylän puolesta kerätty jo mustikanvarpuja ja maljakot/lasipurnukat kuuluivat myös talon puolesta. Lamminpään kukasta kävimme hankkimassa morsiusharsoa ja isoja valkoisia neilikoita, joista rakensimme asetelmat. Ihanan yksinkertaisen kauniit niistä mielestäni tuli! 

Viimeisessä kuvassa näkyy yleisilme muutoinkin koristelusta ja miljööstä. Jos joku etsii ensi kesälle hääpaikkaa niin voin lämpimästi suositella Korsukylää. Lämmittää mökkeilijän sydäntä viettää hääjuhlaa kotoisassa ja upea rennossa ympäristössä metsän siimeksessä! 

Maalausprojektia

Hei!

Kesä vilisee silmissä ohi! Huomenna jo vietetään viimeistä elokuun päivää.

Juhannuksen jälkeen tuli tehtyä töitä koko heinäkuu, lähes kaikki viikonloput olivat töitä niin emme mökille päässeet juurikaan. Otin elokuun lähes kokonaan palkallista lomaa töistä ja aloitan opintovapaani taas syyskuun alusta. 

Opiskelut ovat jatkuneet viime viikolla verkkokurssilla ja viikon päästä pitäisi vihdoin päästä työharjoitteluun! Vielä ei ainakaan korona ohjeistuksin ole harjoittelua peruttu. Sormet ristiin että harjoittelu kokonaisuudessaan toteutuu!

Juhannusviikolla tiskipöydän maalaamisesta jäi ylimääräiseksi lähes täysi purkki joten käytin sen hyödyksi ja maalasin saunarakennuksen ulkoikkunoiden pokat tummiksi. Ikkunat olivat ennen myrkynvihreät mitkä äitini maalasi ammattikoulu ikäisenä.. En ymmärrä miksi kyseiseen sävyyn päätyi, niin karmea se oli! :D

 

Mökin ulkoilme raikastui kivasti. Ehkä vielä kuitenkin toinen kerros maalia jotta sävy syvenee eikä vihreä loistaisi läpi. Näitä laudanpätkiä ei ole maalattu yli neljäänkymmeneen vuoteen joten ne myös imi itseensä melkoisen määrän maalia. Uudella kerroksella varmasti saisi oikein hyvän lopputuloksen. Ehkäpä seuraavalla kerralla jos on kuivaa tai sitten ensi kesänä projektit jatkuu.

                                        - Sanna -

DIY tiskipöytä

Tervehdys!

Aika surruttaa eteenpäin niin että perässä ei meinaa pysyä. Blogi on jäänyt väistämättä taka-alalle koulutöiden tieltä. 

Ensimmäinen lukuvuosi koronasta huolimatta on saatu pakettiin ja töihin palasin kesäksi. Perinteisesti juhannuksen sain vapaaksi sekä viikon loman päälle. Helteet osuivat kerrankin sopivaan saumaan. Ensi viikolla kun viilenee niin voi taas ihan mielellään palata töihin.

Kesälomaa on nautittu kokonaisuudessaan mökillä. Pieniä askareita toki on tullut tehty ettei ihan lusmuiluksi loma menisi. 

Viime syksynä täällä kävi kaivinkone yhden viikonlopun aikana pyörimässä, ja ne hommat tulee jatkumaan myös tänä syksynä. Piti jo keväällä mutta korona ja aikainen kevät sotki suunnitelmat.

Kaivinkoneen tieltä kaatui taas muutamia koivuja ja haapoja, niistä olemme halonneet nyt noin puolet. Päivät on olleet niin kuumat ettei kovin paljoa töitä ole jaksanut tehdä. Lisäksi olemme saunan ympärillä puuhailleet pieniä projekteja kuten maalaus ja tiskipöytä!

Mökillä on tiskattu aina saunan lattialla, istuen selkä kyyryssä alimmalla pallilla, joka ei kovin mielekästä puuhaa ole. En ole ikinä tykännyt tiskaamisesta täällä. Käsin tiskaus on ihan ok mutta asento ei ole ollut. 

Näin tiskattiin ennen...

Nyt vihdoista viimeinkin sain tiskipöydän!! Mieheni nikkaroi jämälaudoista meille pöydän, joka tukipuilla ja kulmaraudoilla kiinnitettiin saunan seinään.

Seinusta johon pöytä kiinnitettiin on saunan terassin takana, joten päämökiltä saunalle katsoessa ei edes huomaa tiskipöytää. Lisäksi se on hieman räystään alla, joten suojassa säältä myös. Siirsin airot tieltä pois ja kitkin rikkaruohoja myös. Maa on hiekkaa joten sille ei tarvinnut mitään tehdä. Kaivinkone ehkä ottaa syksyllä tuosta kannon pois niin alunen tasoittuu entisestään.

Tiskipöytä on suorassa ja kaato huomioitu niin ettei vesi valu mökin seinustalla. Mökki on itsessään vino joka suuntaan, siksi näyttää että tiskipöytä ei ole suorassa.. 

Seuraavaksi minä maalasin tiskipöydän mustaksi, jotta se sulautuu mökkiin hyvin.

Käytin terassiöljyä, koska se suojaa puuta kosteudelta ja lialta sekä vähentää puupinnan halkeilua.

Aika kivalta näyttää vaikka itse sanonkin! Myös tiskaaminen illalla oli huomattavasti mukavampaa! Kiitos taas rakkaalle joka nikkaroi kaikkea mitä pyydän!

                                               - Sanna - 

Talven iloksi kesän muistoja

Heippa taas!

Muutama hassu kuukausi onkin vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Näemmä olen viimeksi toivottanut hyvää juhannusta. Kohtahan sitä voin jo toivottaa hyvää joulua.

Kiireitä on pitänyt, koska pääsin elokuussa opiskelemaan sairaanhoitajaksi Hämeen ammattikorkeakouluun. Koulutyöt ja tentit ovat pitäneet hieman kiireisinä.
Mökilläkin olemme onneksi kerenneet myös aikaa viettämään. Töitä tehdessä, mitäpä muutakaan. Niistä enemmän myöhemmin.

Kesällä, ennen juhannusta kaadoimme kotona yhden koivun. Mieheni päätti tehdä vihtoja talven varalle ja niitä olemme jo kotona saunassa käyttäneet. Ihanaa että syksyn / alkutalven saunailtoja piristää koivun tuoksu.

Työnjohtaja tarkkailemassa tilannetta

Mies teki sopivan kokoiset oksat valmiiksi ja keräsimme ne pussiin, jotta mieheni viimeistelisi vihdat mökillä. Sitä ennen minä keräsin jäljelle jääneistä oksista lehdet, jotka eivät kelvanneet vihtoihin. Ajattelimme kokeilla miten hyvin toimii teepussityyppinen vihta. Olin ostanut prismasta kestohevipusseja ja täytin ne lehdillä. Heitimme täydet pussit suoraan pakkaseen, koska kuulemma pakastetuissa säilyy aromit paremmin kuin kuivatetuissa.

Odotan innolla että näitä pääsee talvella kokeilemaan! Otimme pari tyhjää kestopussia mökille mukaan ja täytimme ne mökille kaadetun pikku koivun lehdillä ja kokeilimme näitä tuoreeltaan. Hyvät aromit tuli löylyveteen ilman että vesi roskaantui irtolehdistä! Ihan mahtavaa!

Nämä valmiit kappaleet toimme kotiin ja ripustimme varastoon kuivumaan ja odottamaan käyttöä.

Pimeinä ja pikkupakkasen syysiltoina on ihana muistella mennyttä kesää!

Juhannus2019

Rentouttavaa ja aurinkoista (välillä pilkahtelee pilvien lomasta) Juhannusta kaikille!

Mökin terassilla, sohvalla istuskellessa on helppo hukkua omiin ajatuksiinsa. Seurailee pikkulintujen ilmaveivejä kun metsästävät hyttysiä sun muita ötököitä. Tai katsoa kun kissoista toinen alkaa käkättämään haarapääskylle joka lentää välillä lepäämään samaiselle terassille. Tai ihmetellä mitä ne kissat nyt metsästää ja todeta että sisilisko jäi kiinni ja se tarvitsee pelastaa pinteestä. Häntä tosin jäi matkalla johonkin..
Juu kyllä tässä hukkuu ajan vietäväksi. Tuntikausia voi istuskella tässä ja katsoa maisemia. Mikäs sen parempaa kuin rentoutua. No tietää mökkiläisenä että tuohan ei lähellekään ole koko totuus. Ikuinen työleiri myös aika ajoin itseään muistuttelee ja kun näitä maisemia ihastelee niin huomaa ajatusten taas karkaavan uusiin tai ja seuraaviin projekteihin.. 

Kesäkuun vaihteessa kävimme ensimmäisen mökkiviikonlopun viettämässä ja siivoamassa paikat kesäkuntoon. Nurmikkokin leikattiin ja pientä pihahommaa tehtiin sisätilojen puunauksen lisäksi. Nyt tiistaina saavuimme ensimmäistä osaa kesälomasta viettämään viikoksi ja totesimme että tämähän on kuin viidakko. Nurmikko oli kerennyt villiintymään melkoisesti ja kaikki muukin kasvillisuus oli röyhässyt. Ensimmäisenä ruohonleikkuri laulamaan. Yläpiha saatiin leikattua ja kitkettyä enimmikseen ensimmäisenä päivänä. Seuraavalle päivälle jäi rannan raivaus.

Lupiinit on mielestäni kauniita ja olennaisesti kuuluu juhannukseen. Vaikkakin lupiinit on nyt asetettu pannaan niin minun pihaa ja rantaa ne saa edelleen koristaa, ainakin rajatulla alueella. Toisin sanoen siis on tuskan ja työn takana saada raivattua kaikki pois! 

Jatkoimme seuraavana päivänä rannan siivoamista. Mies leikkasi nurmikkoa ja minä kitkin karkuun pyrkiviä lupiineja. Hiki siinä hommassa meinasi tulla. Lupiineilla ei ihan hennoimmat juuret olekaan joten ymmärrän kuinka suuri projekti olisi hävittää kasvi kokonaan. Toistaiseksi tyydyn karsimaan ja nauttimaan juhannuskukistani. 

Nyt ranta näyttää jo siltä että voimme alkaa juhannuksen viettoon. Mitä nyt perinteiset puutalkoot ja laiturin kivien kokoomista olisi myös tiedossa. Ensimmäinen lomaviikko sujuu rattoisasti puuhastellen. Ja terassin sohvalla istuskellen ja hukkuen taas omiin ajatuksiin.

Nauttikaahan Juhannuksesta! 

- Sanna -