HUUSSI DIY 1

Terve!

Aika kuluu niin siivillä ettei perässä pysy. Mielestäni olen tämän ennenkin sanonut kun huomaan etten ole ehtinyt blogiin päivittää mitään hetkeen.

Viimeksi esittelin teille uuden mökkeilijän, no hän on jo konkari mökkeilijä sekä täytti muutama päivä sitten puoli vuotta! Siis kuusi (6) kuukautta on hujahtanut melkein salakavalasti toisen kasvaessa ja kehittyessä huimaa vauhtia! Kesän aikana olemme perheenä pariin kertaan viettäneet lomaviikkoja mökillä ja täytyy sanoa että ne ovat sujuneet erittäin hienosti!

Mutta nyt kuten otsikko antaa ilmi niin saanko esitellä, ensimmäisen äitienpäivälahjani mökille. Uusi upea huussirakennus sekä kompostoiva käymälä!

Toukokuussa aloittelimme projektia talkoilla. Alunperinkin piti mennä mökille mutta toiselle talkoilemaan, siinä suunnitelmat meni kuitenkin puihin joten lennosta vaihdettiin kohde meille ja haettiin siskon työautolla K-raudasta pikkuinen Lillevilla mallinen puucee kevythirrestä. Tyyli oli tee-se-itse. Apuna meillä miehen lisäksi oli onneksi sukulaistimpuri, siskoni ja äitini. Herrat saivat puuceen ja kattoon pellit kasaan päivässä. Sillä aikaa me tyttöjen kanssa siivottiin mökkiä kesäkuntoon ja viihdytettiin neitiä. 

Huussin paikka oli edellisellä kaivinkone keikalla tasoitettu ja tuotu soraa/hiekkaa maahan jottei se routisi. Huussi on vanhan työkalujavajan/huussin kyljessä kiinni joka toivon mukaan jossain kohtaa tulevaisuudessa lanattaisiin matalaksi ja tilalle tuli parempi varasto kokonaisuus.

Pihaan mahtuu hyvin nykyään jopa isojakin autoja. Helpotti herrojen työskentelyä kun ei tarvinnut yläpihalta asti kantaa tarvikkeita vaan kaiken sai asennuspaikalle heti viereen. Kyllä keskipihan kaivinkoneremppa kannatti.

Huussin mukana tulleet saranat oveen ovat todella suloiset! Ihana yllätys yksityiskohta joka sopii mökille mainiosti!

Tällä kertaa upeassa kevätsäässä ahkerointi tuotti valmiin rungon ja raittiinilman myrkytyksen vähintäänkin. Siirryttiin neidin ja äiten kanssa jo siskon mökille etukäteen valmistelemaan ruokaa kun herrat ja sisko jäi viimeistelemään vielä kattopellejä ja oven asennusta. Seuraavalla kerralla hommat jatkuu!

- Sanna -

Tervetuloa uusin mökkeilijä

 Hei!

Tämän vuoden puolella ei olla vielä päästy käymään mökillä kun raskauden loppumetreille ei uskaltanut lähteä ajelemaan kovinkaan pitkälle. Pomppuinen automatka sai aikaiseksi yleensä supistuksia, joten vaikka mieli teki käydä mökillä, en viitsinyt riskeerata että synnytys olisi käynnistynyt Kuhmoisten pienillä mökkiteillä vaikkakin TAYSiin olisi ajanut reilussa tunnissa.

Helmikuun 10. päivä meille syntyi tyttö, kovin pieni, nelikiloinen ja yli puoli metriä pitkä pötkylä ei ollut, mutta synnytys sujui ihan hyvin vaikka pitkä olikin. Muutaman päivän vietimme potilashotellissa kunnes pääsimme kotiin.

Kovimmat helmikuun pakkaspäivät taisimme hotellissa ollessamme viettää. Nyt on kelit jo hieman lauhtunut ja neidillä ikää 2,5vk joten voimme alkaa harjoitella vaunulenkkejä. Kyllähän mökilläkin pitää osata jo vaunuissa viettää aikaa pihamaalla! 

Kissatkin alkaa pikkuhiljaa tutustumaan uuteen tulokkaaseen, vaikka se ei Nalalle (kuvassa) aluksi helppoa ollutkaan. Voi kuinka odotamme jo kevättä ja ensimmäistä mökkireissua perheenä!

                                                        - Sanna -

Ihka oma parkkipaikka

 Moikka!

Kun kaivinkone kävi viime postauksessa kylässä niin se oli oikein ahkera. Teki rumpuojan lisäksi myös mökin taakse ihka oman parkkipaikan

Muutama vuosi sitten Elenia kaivoi sähköjohdot maahan jottei jatkossa tulisi niin usein sähkökatkoja. Tuolloin kirjoittelin postauksen siitä kun mökille johtanut tie alkoi painua niin pahasti, että tavallisesta autosta meinasi pohja raapia maata aina kun pihaan ajoi. 

Sähköjohto meni tien ali rajaa pitkin rajapyykille missä aiemmin oli sähkökaappi, josta johto jaettiin minun mökkiini meneväksi. Rajapyykiltä minun mökkiin menevä johto oli vähän sinnepäin kaivettu aikoinaan maahan. Se piti löytää ja kaivaa käsin esiin ennen kaivinkoneen pääsyä alueelle. Mökin takainen alue oli lähinnä kiviä, puun alkuja ja risuja oleva alue. Hienoa saada se vihdoin hyötykäyttöön!

Kuvissa näkyvät autot ja punainen talli on naapurin puolella, saimme ystävällisesti lainata pihaa että saamme säilytettyä kalustoa ja kaivuutyöt tehtyä viikonlopun aikana.

Kivaa kun sai katsella vierestä kun kone teki töitä!

No vähän joutui myös mies ja minun isä tekemään tekemään itse töitä. Kun sähköjohto oli kaivettu esiin, sai kaivinkone kauhoa maata ja kiviä alueelta pois. Tarkkaa työtä teki tontin rajoja myötäillen, kun alue oli saatu tasaiseksi niin sähköjohto vedettiin reunoja pitkin ja peitettiin hienolla hiekalla, jotta jos tulevaisuudessa johto pitäisi kaivaa esiin niin se oli suhteellisen helppo homma.

Maapohja on melko savinen kyseiseltä kohdalta joten siihen tuotiin hiekkaa tasoittamaan aluetta. Annamme maan painua ja asettua jonkin aikaa, kunnes tulevaisuudessa olisi tarkoitus tuoda siihen hiekkaa tai mursketta jotta parkkipaikasta tulee kestävä. Hyvin se tosin nytkin kesti kaivunkoneen yms painot!

Naapurin perunapellolta tuli tuohon kuvan alakulmaan tien ali rumpu ja kohtaan, jossa näkyy vielä kapenevasti vihreätä, lähtee taas rumpu minun tien ali toiselle puolelle. Siihen meillä oli tarkoitus asentaa salaojarummut ja peittää ne hiekalla että parkkipaikalle on helppo ajaa, peruuttaa ja kääntyille kuinka haluaa. Tämä homma toteutettiin pari kuukautta myöhemmin. Muutaman vuosikymmenen vanhat räsymatot toimivat suodatinkankaina tällä kertaa. Rummut asetettiin paikoilleen ja peitettiin hiekalla.

Kelpaa kruisailla pihaan!

                                                    - Sanna -

Kaivinkone kylässä

 Hyvää alkanutta tätä vuotta!

Vuoden vaihde sujui rauhallisissa tunnelmissa minun vanhempien luona syöden, saunoen ja pelaillen lautapeliä. Jaksoin jopa kahteen asti yöllä valvoa muiden kanssa. 

Virallinen äitiysloma alkaa tällä viikolla ja siskoni on maalannut tulevaa lastenhuonetta kuntoon. Ihanaa että on osaavia käsiä ympärillä, jotka auttavat!

Minulla on tapana pari kertaa vuodessa siirtää kuvat puhelimesta koneelle, käydä ne läpi ja siirtää vuosikansio talteen koneelta ulkoiselle kovalevylle. Muutamana päivänä olen kuvia katsellut ja koittanut siivota jotta saisin ne järjestykseen. Katselin myös kuinka paljon kuvia on mökin projekteista jäänyt jemmaan! Mökin projektithan jatkuu ja jatkuu vaan mutta voisin tähän yhden osuuden pilkkoa postaukseksi.

Alkusyksyllä 2019 mökille tuli kaivinkone ensimmäisen kerran. Tontin reunaa kohti kulki käsin kaivettu pieni oja, joka yleensä joka kevät sulamisvesien aikaan tulvi yli pihaan. Vaikka näkyvästi lunta ei olisi kovinkaan paljoa niin vettä silti riittää takana olevasta vuoresta vaikka ja kuinka.. Tarkoitus oli kaivinkoneella kaivattaa hieman syvempi oja, asentaa sinne rumpuputki ja peittää se, jotta tasaista aluetta tulisi pihaan lisää koska pihaan mahtui aikaisemmin vain pari autoa ja nekin perätysten kapeasta tuloaukosta. Kaivinkone tuotiin edellisenä iltana paikalle ja sen ohi pääsi pihaan vain kävellen. Työmaalla oli taas minä ja mieheni sekä minun vanhemmat auttamassa konekuskien lisäksi. Rumpuputket mallailtiin paikoilleen etukäteen.

Seuraava aamu koitti aurinkoisena ja lämpöisenä. Oli mukava herätä ja syödä rauhassa aamiainen ja odotella että työt lähtee käyntiin. Nuppu ehti myös tutkimaan ja tarkastamaan työkoneet läpi. Kun ne hurahti käyntiin niin molempia kissoja alkoi jännittää sen verran että poistuivat sisätiloihin turvaan.

Kuten tontilla kuuluu perinteitä kunnioittaen, löytää mielettömän isoja kiven järkäleitä joka puolelta niin miksi ei myös tässäkin kohtaa projektia. Onneksi oli tuollainen dumpperi, jolla toinen työmies kuljetti kiviä muualle pois kaivinkoneen tieltä. Käsipelillä tämäkin työvaihe olisi vienyt iäisyyden..

Sinne ne putket hukkui. Seuraavaksi ne peitettiin ja maata tasoitettiin. Leikkimökin viereen jäi yksi suuri kivi jota ei dumpperin kyytiin saatu nostettua. Olisi tarkoitus se räjäyttää pienemmäksi joskus. Työt hiljeni ruokatauon ajaksi jolloin kissat uskalsivat taas seikkailla hetken ja ihmetellä myllerrystä mikä tontilla heidän päiväuniensa aikana oli tapahtunut!

Ojansuu tarvitsee vielä viimeistelyä. Vuodessa on huomannut että putken suu on jäänyt hieman liian ylös ja vesi seisoo lammikkona pohjalla tai virtaa putken alta johonkin.. Pohjalle pitää asentaa suodatinkangasta ja kiviä/mursketta/soraa nostamaan ojanpohja putken suulle. Lisäksi putken päähän on taiteltu ja kiinnitetty ruuveilla jyrsijäverkosta ns. hattu estämään lehtien, roskien ja pienten eläinten pääsy putkeen. Kissat meinaan mahtuisi mukavasti putken uumeniin..

Kaivinkone oli tontilla koko viikonlopun, ojan kaivuuseen sillä meni muutama tunti. Oli ilo seurata vierestä kuinka hyvää työtä miehet ja koneet tekivät!

Tästä on taas hyvä jatkaa! :)

                                        - Sanna - 

Ne koivukiekot!

 Terve!

Jos vihdoin ja viimein ehtisi niistä koivukiekoista kertomaan, mitkä sahattiin kohta 3 vuotta sitten!

Lievästi sanottuna on ollut pientä kiirettä tämä(kin) syksy. Korona aiheutti kiireisen ja mielestäni suhteettoman työlään etäopiskelun ammattikorkeakoulussa verraten normaalin päivätoteutuksessa tapahtuvaan opetukseen (vuoden viimeinen luento oli tänään!) ja nyt raskausviikolla 31 pienen paineen saada syksyn kursseista kaikki suoritettua ennen vuoden vaihteessa alkavaa äitiyslomaa. Saamme ensi kesälle sitten mukaan uuden mökkeilijän! 💖

Mutta ne koivukiekot. Helmikuussa 2018 Mökkikausi avattu, työt kutsui postauksessa kerroin kuinka isäni avustuksella sahasimme noin 60 kappaletta jäisiä koivukiekkoja. Näistä suunnittelin heinäkuussa 2018 olleisiin häihimme pöytäkoristeita. 

Kiekot kuivuivat puukatoksessa kaikessa rauhassa koko kevään ja alkukesän. Huhtikuussa kiekot näyttivät tältä. Olin ne kertaalleen talven aikana kääntänyt toisinpäin ja ilokseni huomasin ettei kiekoissa ollut lainkaan ilmestynyt homepilkkuja vaan pinta oli kauniin tasainen!

Toin kiekot kesällä kotiin ja aloin suunnittelemaan ja hahmottelemaan tuleviin häihin pöytäkoristeita. Olin suunnitellut kiekot kynttilöiden sekä kukkien alustoiksi. Pinterest on täynnä kauniita asetelmia metsäisiin häihin.

Meidän häät pidettiin Korsukylässä Jämijärvellä. Miljöö on upea ja tuo mieleen mökin, siksi se miellytti meidän silmää suuresti! Kukka-asetelmiin halusin ehdottomasti mustikanvarpuja, jotain vihreää (saniaisia tms) ja valkoisia kukkia. Toivoin että saisin niittykukkien avulla tehtyä asetelmat mutta kuuman heinäkuun lopulla ei juurikaan kesäkukkia pelloilla enää näkynyt. Pidin kuitenkin kukka-asetelmien yksinkertaisesta kauneudesta joten hankimme Lamminpään kukasta pöytiin ja kimppuuni kukat. Tässä kotona otettuja kuvia, kukat kerätty tienvarsilta ja takapihan metsästä.

Lisäksi halusin kiekoista tehdä pöytiin niiden numerot, jotta vieraat voivat pöytäkartasta selvittää missä istuvat. Meillä oli kotona remontista jäänyt tavallista valkoista pohjamaalia jolla maalasin kiekkoihin numerot. Perusmaali toimi vallan hyvin.

Loput kuvat on otettu hääpäivää edeltävänä päivänä kun olimme juhlapaikan saaneet koristeltua. Kukka-asetelmiin oli Korsukylän puolesta kerätty jo mustikanvarpuja ja maljakot/lasipurnukat kuuluivat myös talon puolesta. Lamminpään kukasta kävimme hankkimassa morsiusharsoa ja isoja valkoisia neilikoita, joista rakensimme asetelmat. Ihanan yksinkertaisen kauniit niistä mielestäni tuli! 

Viimeisessä kuvassa näkyy yleisilme muutoinkin koristelusta ja miljööstä. Jos joku etsii ensi kesälle hääpaikkaa niin voin lämpimästi suositella Korsukylää. Lämmittää mökkeilijän sydäntä viettää hääjuhlaa kotoisassa ja upea rennossa ympäristössä metsän siimeksessä! 

Maalausprojektia

Hei!

Kesä vilisee silmissä ohi! Huomenna jo vietetään viimeistä elokuun päivää.

Juhannuksen jälkeen tuli tehtyä töitä koko heinäkuu, lähes kaikki viikonloput olivat töitä niin emme mökille päässeet juurikaan. Otin elokuun lähes kokonaan palkallista lomaa töistä ja aloitan opintovapaani taas syyskuun alusta. 

Opiskelut ovat jatkuneet viime viikolla verkkokurssilla ja viikon päästä pitäisi vihdoin päästä työharjoitteluun! Vielä ei ainakaan korona ohjeistuksin ole harjoittelua peruttu. Sormet ristiin että harjoittelu kokonaisuudessaan toteutuu!

Juhannusviikolla tiskipöydän maalaamisesta jäi ylimääräiseksi lähes täysi purkki joten käytin sen hyödyksi ja maalasin saunarakennuksen ulkoikkunoiden pokat tummiksi. Ikkunat olivat ennen myrkynvihreät mitkä äitini maalasi ammattikoulu ikäisenä.. En ymmärrä miksi kyseiseen sävyyn päätyi, niin karmea se oli! :D

 

Mökin ulkoilme raikastui kivasti. Ehkä vielä kuitenkin toinen kerros maalia jotta sävy syvenee eikä vihreä loistaisi läpi. Näitä laudanpätkiä ei ole maalattu yli neljäänkymmeneen vuoteen joten ne myös imi itseensä melkoisen määrän maalia. Uudella kerroksella varmasti saisi oikein hyvän lopputuloksen. Ehkäpä seuraavalla kerralla jos on kuivaa tai sitten ensi kesänä projektit jatkuu.

                                        - Sanna -